Haluamme palvella sinua

Siikajoen apteekki sijaitsee Siikajoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, keskeisellä paikalla Ruukin taajamassa. Palvelemme sinua seitsemän ammattilaisen voimin. Tarjoamme monipuoliset ja asiantuntevat apteekkipalvelut mukavassa maalaisympäristössä.

Siikajoen apteekilla on neljä palvelupistettä, jotka sijaitsevat Paavolassa (M-Kotovalinta), Revonlahdella (Neste), Siikajoenkylällä (Sale) ja Lumijoella (Sale).



Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, reseptien uusimispalvelu
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Siikajoen apteekki
Siikasavontie 5
92400 Ruukki

Aukioloajat
Ma- Pe 9.00 - 17.00
Lauantaisin 9.00- 14.00

Puhelin
(08) 271 044
(08) 271 648 (fax)

Sähköposti
siikajoenapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.facebook.com/siikajoenapteekki

Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA 8.4.2019

Pääsiäinen lähestyy, apteekki Ruukissa avoinna kiirastorstaina 18.4 klo 17 asti, lauantaina 20.4 9-14.
Tiistaina 23.4 taas normaalisti 9-17.
Palvelupisteet palvelevat omien aukioloaikojensa puitteissa.



Videot 20.11.2017


 Osallistu keräilykampanjaan!

 Siikajoen Apteekin palvelupisteet:



Terveydeksi!-lehden uutisia

Kaupunki-ilman puhdistuminen vähentää lasten astmoja

23. toukokuuta 2019 – Varsinkin typpidioksiditasojen lasku liittyi astmatapausten vähentymiseen, mutta myös tiettyjen hengitysilman pienhiukkasten vähentyminen liittyi astmariskin pienentymiseen. Lue koko artikkeli

23. toukokuuta 2019

Ilmansaasteet voivat altistaa astman kehittymiselle ja pahentaa sitä jo sairastavien oireita. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella kaupunki-ilman ilmansaasteiden vähentyminen myös vähentää lasten uusia astmatapauksia.

Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä julkaistut havainnot perustuvat runsaan 4 100 keskimäärin yhdeksänvuotiaan eteläkalifornialaislapsen terveystietoihin, jotka kerättiin vuosina 1993–2001, 1996–2004 ja 2006–2014. Vuoteen 2014 mennessä lapsista 525 oli sairastunut astmaan.

Lasten asuinseutujen ilmanlaatu parani tasaisesti tutkimuksen aikana, ja tämä näkyi myös astmatapausten vähentymisenä. Tulosten perusteella varsinkin typpidioksiditasojen lasku liittyi astmatapausten vähentymiseen, mutta myös hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten vähentyminen liittyi astmariskin pienentymiseen.

Yhdysvaltalaisten havainnot lisäävät näyttöä ilmansaasteiden terveyshaitoista ja vahvistavat käsitystä, jonka mukaan ilmansaasteet voivat paitsi pahentaa astmaoireita myös altistaa sairastumisille.

Typpidioksidi voi ärsyttää hengitysteitä ja sitä kautta edistää astman kehittymistä, mutta on myös mahdollista, että typpidioksidiin liitetyt vaikutukset johtuvat laajemmin autoliikenteen päästöistä ja saasteista.

Suomessa ilman typpidioksidi on pääosin peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta, mutta kaupungeissa myös autoliikenne on merkittävä typpidioksidin lähde. PM2,5-pienhiukkasista merkittävä osa kulkeutuu Suomeen ulkomailta, mutta paikallisesti niitä synnyttää myös autoliikenne ja puun pienpoltto.

Suomessa astmaa sairastaa 6–10 lasta sadasta. Astma alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä, mutta melko usein oireilu vähenee tai loppuu kokonaan murrosiässä. Osalle oireet kuitenkin jäävät pysyviksi.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Valtaosa verenpaineongelmaisista riittämättömällä hoidolla

20. toukokuuta 2019 – Verenpainelääkityksellä potilaista oli noin puolet, ja heistä noin 60 prosentilla verenpaine oli hyvässä tasapainossa. Potilaista vain 60 prosenttia oli tietoisia kohoneesta verenpaineestaan. Lue koko artikkeli

20. toukokuuta 2019

Verenpaine on kohonnut haitallisen korkeaksi noin joka kolmannella, mutta heistä läheskään kaikki eivät saa hoitoa tai se ei tehoa. Tieto perustuu 1,5 miljoonan potilaan verenpainemittauksiin 89 eri maasta.

Seulotuista 1,5 miljoonasta 33 prosentilla todettiin korkea verenpaine, mutta heistä vain 60 prosenttia oli tietoisia tilastaan. Verenpainelääkityksellä potilaista oli noin puolet, ja heistä noin 60 prosentilla verenpaine oli hyvässä tasapainossa.

Kun kaikkia potilaita tarkasteltiin yhdessä, korkeaa verenpainetta potevista vain kolmanneksen verenpaine oli kontrollissa. Joko heitä ei hoidettu, hoidot eivät tehonneet tai he eivät olleet tietoisia verenpaineongelmistaan.

Korkea verenpaine oli yleisintä Euroopassa sekä Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa ja harvinaisinta Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Runsas alkoholinkäyttö ja lihavuus olivat merkittävimmät korkean verenpaineen riskitekijät.

Suomessa kohonnutta verenpainetta potee puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin miljoona suomalaista, mutta heistä vain noin 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa.

Korkea verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Tulokset julkaistiin European Heart Journalissa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Korvatulehduksen voi tunnistaa kännykällä

17. toukokuuta 2019 – Kännykkäsovellus selvittää, onko korvassa välikorvatulehdukseen liittyvää nestettä. Samanlaista menetelmää hyödynnetään myös osassa ammattilaislaitteista. Lue koko artikkeli

17. toukokuuta 2019

Vanhemmat voivat tulevaisuudessa tunnistaa lastensa välikorvatulehdukset kotioloissa käyttämällä kännykkäsovellusta. Tutkijoiden kehittämä sovellus hyödyntää puhelimen mikrofonia ja kaiutinta.

Science Translational Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa menetelmän havaittiin olevan vähintään yhtä luotettava kuin nykyisin lääkärikäytössä olevien laitteiden.

Sovellus toimii kaikuluotaamalla korvaa äänisignaalilla, jonka heijastuman se tämän jälkeen analysoi. Näin voidaan selvittää, onko korvassa välikorvatulehdukseen liittyvää nestettä. Samanlaista menetelmää hyödynnetään myös osassa ammattilaislaitteista.

Kännykkäsovellusta testattiin 98 potilaalla, ja testin perusteella sovellus diagnosoi välikorvatulehdukset 85 prosentissa tapauksista ja tunnistaa myös terveet korvat 82 prosentin tarkkuudella. Tulokset ovat samaa luokkaa kuin tympanometriä tai pneumaattista otoskopiaa käytettäessä.

Tutkimuksessa myös 25 lapsipotilaan vanhempaa kokeili sovellusta, ja heidän tekemänsä mittaukset olivat yhtä tarkkoja kuin koulutettujen ammattilaisten mittaukset.

Jos kännykkäsovellus osoittautuu luotettavaksi ja toimivaksi myös suuremmissa lisätutkimuksissa, se voi lähitulevaisuudessa auttaa vanhempia tunnistamaan todennäköiset välikorvantulehdukset ja mahdollisesti välttymään turhilta lääkärikäynneiltä. Sovellus voisi sopia myös etälääkärin avuksi.

Antibioottikuuri on edelleen ensisijainen hoito lasten akuutteihin korvatulehduksiin, mutta tutkimukset viittaavat lääkitysten olevan monille lapsille turhia. Lääkitys on kuitenkin paikallaan etenkin alle kaksivuotiaille lapsille, joiden oireet ovat erityisen kovat, kummatkin korvat ovat tulehtuneet tai korvasta tulee märkäistä vuotoa. Jos antibiootteja ei käytetä, lapsi tutkitaan uudelleen 2–3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille