Haluamme palvella sinua

Siikajoen apteekki sijaitsee Siikajoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, keskeisellä paikalla Ruukin taajamassa. Palvelemme sinua usean ammattilaisen voimin. Tarjoamme monipuoliset ja asiantuntevat apteekkipalvelut mukavassa maalaisympäristössä.

Siikajoen apteekilla on neljä palvelupistettä, jotka sijaitsevat Paavolassa (M-Kotovalinta), Revonlahdella (Neste), Siikajoenkylällä (Sale) ja Lumijoella (Sale).



Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, reseptien uusimispalvelu
Palvelukielet: Suomi, englanti
Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Siikajoen apteekki
Siikasavontie 5
92400 Ruukki

Aukioloajat
Ma- Pe 9.00 - 17.00
Lauantaisin 9.00- 14.00

Puhelin
(08) 271 044
(08) 271 648 (fax)

Sähköposti
siikajoenapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.facebook.com/siikajoenapteekki

Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA 8.4.2019

Pääsiäinen lähestyy, apteekki Ruukissa avoinna kiirastorstaina 18.4 klo 17 asti, lauantaina 20.4 9-14.
Tiistaina 23.4 taas normaalisti 9-17.
Palvelupisteet palvelevat omien aukioloaikojensa puitteissa.



Videot 20.11.2017


 Osallistu keräilykampanjaan!

 Siikajoen Apteekin palvelupisteet:



Terveydeksi!-lehden uutisia

Hiljaiset sydäninfarktit yleisiä diabeetikoilla – altistavat varsinaisille infarkteille

18. heinäkuuta 2019 – Hiljainen, vähäoireinen infarkti voi muistuttaa närästystä ja aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia, heikotusta tai hikisyyttä. Lue koko artikkeli

18. heinäkuuta 2019

Mahdollisesti jopa viidennes diabeetikoista voi sairastaa vähäoireisen sydäninfarktin tietämättään. Nämä niin sanotut hiljaiset sydäninfarktit voivat kuitenkin altistaa varsinaisille ja myös kohtalokkaille sydäninfarkteille, tuore tutkimus osoittaa.

Diabetes Care -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 120 oireettoman diabetespotilaan sydämen magneettikuvauksiin. Potilaista 50 sairasti tyypin 1 diabetesta ja munuaisten vajaatoimintaa ja olivat siksi suurentuneessa sydänoireiden vaarassa. Loput 70 sairastivat ainoastaan tyypin 2 diabetesta ja heidän sydänriskinsä arvioitiin keskimääräiseksi.

Magneettikuvausten perusteella viidennes potilaista oli sairastanut hiljaisen sydäninfarktin jossain vaiheessa elämäänsä, ja he myös sairastuivat sydäninfarktiin ja menehtyivät sellaiseen noin kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin potilaat, joiden sydämissä ei ollut merkkejä infarkteista.

Riskit olivat yllättävän samanlaisia kummassakin potilasryhmässä. Hiljaisen infarktin saaneista 44 prosenttia sairastui tai menehtyi sydäninfarktiin viiden vuoden seurannan aikana, kun muista potilaista sairastui tai menehtyi vain 7–8 prosenttia.

Havainnot olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta ne viittaavat hiljaisten infarktien olevan yleisiä diabeetikoilla. Hiljaisten infarktien tunnistaminen voisikin auttaa tunnistamaan potilaat, jotka ovat suurimmassa sydäninfarktien vaarassa.

Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa. Yleensä se aiheuttaa kovaa ja jatkuvaa puristavaa kipua, joka tuntuu rintalastan takana ja voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, ylävatsalle ja jopa selkään. Hiljainen, vähäoireinen infarkti voi puolestaan muistuttaa närästystä ja aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia, heikotusta tai hikisyyttä. Varsinkin vanhuksilla, diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja muistihäiriöisillä kipu saattaa kokonaan puuttua.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Uutta tietoa dementtiariskin lisääntymisestä

16. heinäkuuta 2019 – Antikolinergiset lääkkeet saattavat lisätä riskiä dementiaan. Termi antikolinerginen ei viittaa mihinkään tiettyyn lääkeaineryhmään, vaan tietttyjä samanlaisia haittavaikutuksia omaaviin lääkkeisiin. Antikolinergisiä lääkkeitä löytyy esimerkiksi masennus-, Parkinson-, psykoosi-, epilepsia- ja virtsankarkailulääkkeistä. Lue koko artikkeli

16. heinäkuuta 2019

Antikolinergisiä lääkkeitä käyttävät näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita todennäköisemmin, suuri brittitutkimus osoittaa. Riski liittyy antikolinergisiin masennus-, Parkinson-, psykoosi-, epilepsia- ja virtsankarkailulääkkeisiin.

Antikolinergiset lääkkeet vaikuttavat estämällä hermoston välittäjäaineen asetyylikoliinin vaikutusta. Niiden tiedetään aiheuttavan lyhytaikaista sekavuutta ja muistin heikkenemistä iäkkäillä, mutta näyttö pitkäaikaisemmista dementiavaikutuksista on ollut epävarmaa ja perustunut pieniin tutkimuksiin.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 59 000 dementiapotilaan ja 225 000 terveen vertailuun. Potilaat olivat keskimäärin 82-vuotiaita.

Tulosten mukaan riski sairastua dementiaan suureni tasaisesti mitä enemmän potilas oli altistunut antikolinergisille lääkkeille. Selkein yhteys oli potilailla, jotka dementiadiagnoosia edeltävien 1–11 vuoden aikana olivat käyttäneet antikolinergisiä lääkkeitä vähintään yli tuhatta päiväannosta vastaavan määrän eli esimerkiksi kolmen vuoden ajan päivittäin.

Yhteys näkyi myös analyyseissa, joissa tarkasteltiin 3–13 vuotta ja 5–20 vuotta ennen dementiadiagnoosia otettuja lääkityksiä. Yhteys koski varsinkin verisuoniperäisiä dementioita ja alle 80-vuotiaana todettuja sairastumisia.

Tutkijat huomauttavat, etteivät tutkimuksen luonteen vuoksi pysty varmuudella sanomaan, että dementiariskin taustalla on vain ja ainoastaan antikolinergiset lääkkeet. Jos lääkitykset kuitenkin ovat vastuussa havaitusta dementiariskistä, antikolinergiset lääkitykset voivat olla osallisina jopa 10 prosentissa dementioista. Tutkijoiden mielestä tulokset antavatkin aiheen miettiä vaihtoehtoisia lääkityksiä keski-ikäisille ja iäkkäille potilaille.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Korkea verenpaine myös sydämen sähköisen johtumishäiriön riskitekijä

11. heinäkuuta 2019 – Verenpainelääkityksellä on noin miljoona suomalaista, mutta heistä vain noin 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa. Lue koko artikkeli

11. heinäkuuta 2019

Sydämen sähköiseen toimintaan perustuvat rytmihäiriöt voisivat vähentyä huomattavasti, jos väestön verenpainelukemat saataisiin laskemaan. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella korkea verenpaine saattaa olla mukana melkein 50 prosentissa tapauksista. AV-blokkeja eli eteis-kammiojohtumisen häiriöitä potevat tarvitsevat usein sydäntahdistimen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 6 000 suomalaispotilaan 25-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 58 potilasta sairastui AV-blokkiin. Sairastumisen riskitekijöitä olivat iäkkyys, miessukupuoli, sydämen vajaatoiminta ja sydäninfarkti.

Lisäksi tutkijat tunnistivat kaksi elintavoilla ehkäistävissä olevaa riskitekijää, korkean verenpaineen ja veren suuren glukoosipitoisuuden. Jokainen 10 mmHg:n nousu potilaan systolisessa verenpaineessa suurensi AV-blokin riskiä 20 prosenttia. Myös veren glukoositasojen nousu suurensi sairastumisriskiä tasaisesti.

Tutkijat arvioivat, että noin puolet AV-blokeista olisi ehkäisty, jos potilaiden verenpaineet olisivat olleet normaalitasolla. Veren glukoosipitoisuuden normalisoituminen olisi puolestaan estänyt noin 10 prosenttia sairastumisista. Tämä arvio perustuu oletukseen siitä, että verenpaineen, glukoositasojen ja AV-blokkien välinen yhteys on syyseurauksellinen.

Suomessa kohonnutta verenpainetta potee puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainetta voi alentaa vähentämällä suolaa, laihduttamalla, lisäämällä liikuntaa, vähentämällä alkoholin käyttöä, lopettamalla tupakoinnin ja syömällä kasviksia ja täysjyvätuotteita. Verenpainelääkityksellä on noin miljoona suomalaista, mutta heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network openissa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille